Tyky-toiminta

TYKY-toiminta eli työkykyä ylläpitävä toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhdessä tukevat ja edistävät työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) määrittelee sen toiminnaksi, joka kohdistuu työhön, työoloihin ja työntekijöihin koko työuran ajan. Käytännössä TYKY-toiminta on paljon muutakin kuin kerran vuodessa pidettävä virkistyspäivä. Tällä sivulla käydään läpi, mitä työkyvyllä tarkoitetaan, mihin TYKY-toiminta perustuu, miksi se kannattaa ja millaista hyvä TYKY-toiminta käytännössä on.

Mitä työkyky on?

Työkyky on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, joka rakentuu yksilön voimavaroista ja itse työstä. Se ei ole pelkkä terveydentila. Työterveyslaitoksen käyttämä, professori Juhani Ilmarisen kehittämä Työkykytalo-malli kuvaa tätä kokonaisuutta neljän kerroksen avulla (Työterveyslaitos).

Talon neljä kerrosta ovat:

Kerros	Mitä se sisältää
1. Terveys ja toimintakyky	Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys, talon perusta.
2. Osaaminen	Tiedot ja taidot, joiden merkitys kasvaa työn vaatimusten muuttuessa.
3. Arvot, asenteet ja motivaatio	Suhtautuminen työhön; tässä kohtaavat työ ja muu elämä.
4. Johtaminen, työyhteisö ja työolot	Itse työ: esihenkilötyö, työyhteisö ja työn olosuhteet.

Kolme alinta kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja, ylin kerros taas itse työtä. Taloa ympäröivät vielä perhe ja lähiyhteisö sekä laajemmin yhteiskunta. Ajatus on, että talo pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Hyvän TYKY-toiminnan tavoitteena on vahvistaa näitä kerroksia tasapainoisesti, ei vain yhtä niistä.

Mallin ydinajatus on, ettei työkykyä voi tukea vain yhdestä suunnasta. Pelkkä liikuntaetu ei riitä, jos johtaminen ontuu tai osaaminen ei vastaa työn vaatimuksia. Siksi vaikuttava TYKY-toiminta yhdistää yksilön terveyttä tukevat toimet työn ja työyhteisön kehittämiseen.

Omilla asenteilla on tässä iso rooli. Mielekkääksi ja sopivan haasteelliseksi koettu työ vahvistaa työkykyä, kun taas työ, joka tuntuu pelkältä pakolta eikä vastaa omia odotuksia, voi heikentää sitä.

Työkyky myös muuttuu työuran aikana. Nuorella työntekijällä korostuvat eri asiat kuin ikääntyvällä, ja erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat jaksamiseen. Siksi työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole kertaluonteinen projekti vaan jatkuva tehtävä, joka kulkee mukana työuran kaikissa vaiheissa.

Yhteenvetona: TYKY-toiminta ei ole pelkkä virkistyspäivä, vaan työkyvyn ylläpitämisen kokonaisuus, johon kuuluvat työolosuhteet, johtaminen, osaamisen kehittäminen, työterveys, työyhteisön toimivuus ja työntekijän omat voimavarat.

Mihin TYKY-toiminta perustuu?

TYKY-toiminnan tausta on lainsäädännössä, vaikka itse toiminta on pitkälti vapaaehtoista ja ylittää lakisääteisen vähimmäistason. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajan järjestämään työterveyshuollon ja toteuttamaan osana sitä työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä. Laissa työkykyä ylläpitävä toiminta määritellään yhteistyössä toteutetuksi, suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi.

Työturvallisuuslaki (738/2002) puolestaan velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä selvittämään ja arvioimaan työn vaarat. Nämä lait luovat perustan, jonka päälle hyvä TYKY-toiminta rakentuu.

Käytännön tasolla TYKY-toiminta kytkeytyy työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työsuojelun toimintaohjelmaan. Kansaneläkelaitos myös korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista, kun toiminta on työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaista ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden toteuttamaa.

Varsinainen työkyvyn ja terveyden edistäminen on kuitenkin vapaaehtoista toimintaa, joka menee lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle. Juuri siinä on TYKY-toiminnan ydin: työpaikka voi tehdä enemmän kuin laki vaatii.

Miksi TYKY-toiminta kannattaa?

Heikko työkyky tulee kalliiksi. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan sairauspoissaolot maksoivat Suomelle menetettynä työpanoksena noin 4,8 miljardia euroa vuonna 2023, ja yksittäinen sairauspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle keskimäärin noin 370 euron kustannuksen (EK, 2023).

Toiseen suuntaan panostaminen voi maksaa itsensä takaisin. Työhyvinvointiin ja terveyden edistämiseen sijoitetun rahan on arvioitu palautuvan moninkertaisena, kun huomioidaan muun muassa vähentyneet sairauspoissaolot ja parantunut tuottavuus. Kansainvälisissä tutkimuksissa hyöty-kustannussuhteeksi on raportoitu tyypillisesti noin 3–6: laajan yhdysvaltalaisen meta-analyysin mukaan sairauskulut pienenivät noin 3,3 dollaria jokaista työhyvinvointiin sijoitettua dollaria kohden (Baicker ym. 2010), ja vertaisarvioitujen tutkimusten katsauksessa keskimääräinen suhde oli noin 1:5,8 (Chapman 2005).

Suunta on ollut myönteinen. Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2024 noin 17 500 henkilöä, mikä oli tilastohistorian pienin määrä, ja työkyvyttömyysriski on suunnilleen puoliintunut 2000-luvun alusta (ETK, 2025). Yksittäisen työpaikan TYKY-toiminta ei yksin selitä tällaista kehitystä. Monien organisaatioiden kokemuksen mukaan järjestelmällinen työkyvystä huolehtiminen voi kuitenkin vähentää poissaoloja ja tukea työssä jaksamista.

Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat nousseet yhä suuremmaksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi. Kelan tilastojen mukaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkään jatkunut kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna 2024 (Kela, 2025). Tämä muistuttaa, että työkyky on yhtä lailla psyykkinen kuin fyysinen kysymys ja että siihen voidaan työpaikalla vaikuttaa.

Hyödyt eivät myöskään rajoitu euroihin. Työkyvystä huolehtiva työpaikka näyttäytyy usein houkuttelevampana työnantajana, mikä voi helpottaa osaajien rekrytointia ja sitouttamista. Hyvinvoiva työyhteisö tukee monilla aloilla myös palvelun laatua ja asiakastyytyväisyyttä.

Miten TYKY-toiminta vaikuttaa arjessa?

Vaikutus syntyy ennen kaikkea arjessa, ei kerran vuodessa. Hyvä TYKY-toiminta keskittyy useisiin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin, erityisesti niihin haasteellisempiin asioihin, joihin tavallisessa työarjessa ehtii harvoin paneutua. Yhteiset teatteri-illat ja ravintolaillat voivat lisätä yhteisöllisyyttä, mutta työyhteisön rakenteellisia ongelmia ne eivät poista.

Käytännössä TYKY-toiminta voi olla esimerkiksi:

• ergonomian ja työvälineiden parantamista,
• ohjattua taukoliikuntaa ja työn järkevää tauotusta,
• osaamisen kehittämistä ja huolellista perehdytystä,
• esihenkilötyön ja johtamisen kehittämistä,
• työyhteisön yhteistä, työkykyä tukevaa tekemistä.

Olennaista ei ole yksittäisen toimen näyttävyys vaan se, että toimet vastaavat työpaikan todellisiin tarpeisiin. Arkinen johtaminen on yksi merkittävimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kun esihenkilö on kiinnostunut työntekijöidensä hyvinvoinnista, havaitsee huolenaiheet ajoissa ja tarttuu niihin, se tulee yleensä edullisemmaksi kuin tuottavuuden lasku ja pitkät sairauspoissaolot. Monilla työpaikoilla tätä tukee varhaisen välittämisen malli, jossa työkyvyn heikkenemisen merkkeihin tartutaan mahdollisimman aikaisin. Työkyvyn ylläpitäminen kannattaakin nähdä jatkuvana toimintana, joka näkyy yrityskulttuurissa sekä päivittäisissä valinnoissa ja prosesseissa. Yksittäisen virkistyspäivän toteutukseen löydät vinkkejä sivulta TYKY-päivän ohjelmaideat.

Millaista on hyvä TYKY-toiminta?

Hyvä TYKY-toiminta lähtee työpaikan omista tarpeista ja kohdistuu kaikkiin työntekijöihin. Se ei ole irrallisten tempausten sarja vaan jatkuva ja tavoitteellinen prosessi, joka etenee usein vaiheittain:

• Nykytilan kartoitus: selvitetään, missä työkyvyn ja työhyvinvoinnin osa-alueissa on eniten parannettavaa, esimerkiksi kyselyiden, sairauspoissaolotietojen ja työterveyshuollon havaintojen avulla.
• Tavoitteiden asettaminen: valitaan muutama konkreettinen ja mitattava tavoite sen sijaan, että yritettäisiin korjata kaikkea kerralla.
• Toimenpiteet: toteutetaan valitut toimet osana arkea, ei vain erillisinä tapahtumina.
• Seuranta ja arviointi: tarkistetaan, saavutettiinko tavoitteet, ja muutetaan suuntaa tarvittaessa.

Onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja sekä johdon ja henkilöstön aitoa sitoutumista. Olennaista on myös, että TYKY-toiminta on kirjattu työpaikan toimintajärjestelmiin ja että sitä seurataan, arvioidaan ja kehitetään järjestelmällisesti (Työterveyslaitos).

Yleinen sudenkuoppa on, että TYKY-toiminta jää yksittäisten tapahtumien varaan ilman selkeää tavoitetta tai seurantaa. Toinen on, että toiminta suunnitellaan vain osalle henkilöstöä. Kun toiminta on suunnitelmallista, tavoitteellista ja kaikkia koskevaa, sen vaikutukset ovat todennäköisemmin pysyviä.

Pienelläkin työpaikalla pääsee alkuun kysymällä henkilöstöltä, mikä arjessa kuormittaa ja mikä auttaisi jaksamaan. Siitä kannattaa valita yksi tai kaksi asiaa, joihin tartutaan ensin, ja laajentaa toimintaa kokemusten karttuessa.

Jos mietit TYKY-päivää juuri nyt HR-näkökulmasta

Työelämässä on siirrytty yhä enemmän pois kerran vuodessa järjestettävästä virkistyspäivästä kohti ajatusta, jossa TYKY-päivä on yksi osa jatkuvaa työhyvinvoinnin johtamista. Yksittäinen päivä tuottaa eniten, kun se kytkeytyy pidempään suunnitelmaan eikä jää irralliseksi tempaukseksi.

Työhyvinvointi rakentuu jatkuvana prosessina, ei yksittäisinä tapahtumina.

Kuka vastaa TYKY-toiminnasta?

TYKY-toiminta on yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työpaikan yhteistyöelinten välillä, ja usein myös työterveyshuolto on mukana käynnistämässä ja tukemassa sitä. Työterveyshuolto auttaa tunnistamaan tarpeet ja suuntaamaan toimintaa, sillä se tuntee työpaikan terveys- ja kuormitustilanteen. Vastuu jakautuu useille tahoille:

• työnantajalle ja esihenkilöille,
• työpaikan yhteistyöelimille ja henkilöstöryhmille,
• yksittäisille työntekijöille.

TYKY-toimintaa varten voidaan perustaa erillinen ryhmä, jossa kaikki vastuutahot ovat edustettuina. Suurissa organisaatioissa ryhmään voi kuulua johdon, henkilöstöhallinnon, esihenkilöiden, henkilöstöryhmien, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation edustajia. Ulkoisia yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi kuntoutusjärjestelmä, työeläkelaitokset, työsuojeluhallinto, työmarkkinajärjestöt sekä terveys-, liikunta- ja koulutuspalvelujen tuottajat (Työturvallisuuskeskus).

Mitä eroa on TYKY- ja TYHY-toiminnalla?

Termejä TYKY ja TYHY käytetään arkikielessä usein toistensa synonyymeinä, vaikka niillä on hieman eri painotus.

Mitä TYKY tarkoittaa?

TYKY tarkoittaa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työkyky muodostuu useista tekijöistä (ks. Työkykytalo-malli edellä), kuten terveydestä ja toimintakyvystä, osaamisesta, motivaatiosta, työn sisällöstä, työyhteisön toimivuudesta sekä johtamisesta ja työolosuhteista.

TYKY-toiminnan tavoitteena on:

• ylläpitää työkykyä,
• ehkäistä työkyvyn heikkenemistä,
• tukea työssä jaksamista,
• vahvistaa työyhteisöä,
• vähentää sairauspoissaoloja,
• parantaa työn sujuvuutta ja tuottavuutta.

TYKY vai TYHY?

Käytännössä käsitteet menevät usein sekaisin. Ero on painotuksessa:

• TYKY painottaa työkykyä ja liittyy terveyteen, toimintakykyyn ja työssä selviytymiseen.
• TYHY-toiminta on laajempi työhyvinvoinnin käsite, joka sisältää myös yhteisöllisyyden, työn mielekkyyden ja kokemuksen työstä.

TYKY-päivä on yleensä yksi osa laajempaa työhyvinvoinnin kokonaisuutta, ja monet työpaikat puhuvat nykyään mieluummin työhyvinvoinnista tai TYHY-toiminnasta. Lisää vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löydät sivulta usein kysytyt kysymykset tyky-toiminnasta.

Lähteet

• Työterveyslaitos: Työkyky ja Työkykytalo-malli
• Työterveyshuoltolaki 1383/2001 (Finlex)
• Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex)
• Elinkeinoelämän keskusliitto (EK): Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja
• Eläketurvakeskus (ETK): Suomalaisia työkyvyttömyyseläkkeelle yhä vähemmän
• Kela: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi vuonna 2024
• Työturvallisuuskeskus (TTK): työhyvinvointi ja TYKY-toiminta
• Baicker, Cutler & Song (2010): Workplace Wellness Programs Can Generate Savings (Health Affairs, PubMed)
• Chapman (2005): Meta-Evaluation of Worksite Health Promotion Economic Return Studies (American Journal of Health Promotion, PubMed)