TYKY-päivä tarkoittaa työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon ja terveyden edistämiseen tähdättyjen toimien järjestämistä yhden päivän aikana. Vaikka TYKY-toiminnalla tarkoitetaan pitkäjänteisempää ja jatkuvaa panostamista työkyvyn ylläpitoon, monille sen ydin tiivistyy parhaiten juuri tähän yhteen virkistäytymispäivään.
On hyvä muistaa, ettei näkyviä parannuksia työkyvyssä saada aikaan yksinomaan TYKY-päivän toteuttamisella, ellei samalla tarjota turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä hyvää johtamista. Työkyvyn ylläpitäminen koostuu monesta eri tekijästä, jotka pohjautuvat terveyttä edistävään kulttuuriin.
TYKY-päivän historia
Työkykyä ylläpitävän toiminnan alkuhetket sijoittuvat 1980-luvun lopulle, jolloin työmarkkinajärjestöt sopivat suosituksista TYKY-toiminnan järjestämiseksi työpaikoilla.
Suositusten perusteella sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunta antoi ohjeen työterveyshuollon TYKY-toiminnan mahdollisuuksista ja järjestämisestä. Sen mukaan TYKY-toiminta on yhteistyötä, jossa työnantajan, työntekijäjärjestöjen, työsuojelun ja työterveyshuollon mukana ovat kaikki työntekijät terveydentilasta riippumatta koko työuransa ajan.
TYKY-toiminnan malli hioutui nykymuotoonsa 1990-luvulla.
TYKY-päivä osana työhyvinvointia
TYKY-päivä on yksi keino parantaa työhyvinvointia työpaikoilla. Se on näkyvin ilmentyvä TYKY-toiminnasta.
Työhyvinvointi on laajempi käsite, joka kattaa koko työyhteisön ilmiöt, kuten koetun hyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden.
Laajimmillaan TYKY onkin työn, työolojen, työyhteisön sekä yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä sekä muutoksen turvallista hallintaa.
Työhyvinvointiin vaikuttavat päätekijät on esitetty seuraavassa kuvassa:
Parhaiten työkykyä ja -hyvinvointia edistää merkitykselliseltä tuntuva työ, jonka sisältöön ja tekemisen tapaan työntekijä kokee itse voivansa vaikuttaa.
Hyvä työyhteisö, kehittymismahdollisuudet ja elämäntilanteen mukaan joustava työ lisäävät työhyvinvointia merkittävästi.
Työhyvinvointia voidaan yrityksissä edistää kahdella tavalla.
Yhtäältä lisätään tekijöitä, jotka parantavat terveyttä ja hyvinvointia, sekä toisaalta ehkäistään ja poistetaan terveyttä vaarantavia tekijöitä.
TYKY-päivän tulosten mittaaminen
TYKY-päivän ja laajemmin TYKY-toiminnan vaikutuksia kannattaa arvioida. Tulosten vaikuttavuuden mittaaminen ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteistä.
Järjestelmällinen henkilöstön kokonaistilanteen seuranta auttaa mittaamisessa. Arvioinnista ei kannata tehdä liian raskasta, koska muuten sen toteutus jää pariin kokeilukertaan. Määrällisten mittareiden lisäksi myös laatua pitää arvioida.
Sairauksien ja pahoinvoinnin mittareiden lisäksi on hyvä kehittää myös hyvinvointia kuvaavia mittareita. Niiden avulla voidaan arvioida, miten laadukasta, merkityksellistä ja palkitsevaa työtä henkilöstö kokee tekevänsä, miten heitä johdetaan, mitkä ovat kehittymismahdollisuudet ja miten turvallinen sekä tasa-arvoinen työyhteisö on.
Mittareiden tuloksia voidaan koota yhteen ja sisällyttää esimerkiksi henkilöstötilinpäätökseen.
Työkykyä voidaan arvioida vertaamalla ihmisen voimavaroja työn vaatimuksiin. Voimavaroja ovat muun muassa terveys, koulutus ja osaaminen, asenne ja arvot sekä motivaatio ja työtyytyväisyys.
Voimavarojen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat työn fyysiset ja psyykkiset vaatimukset, työympäristö ja työyhteisö.